Espoonkruunun purkajat uhkaavat vuokra-asuntojen tarvitsijoita

Espoon uusi kaupunginvaltuusto piti eilen ensimmäisen kokouksensa. Luottamushenkilöpaikkojen täyttäminen sujui nopeasti; ainoa särö syntyi perustuslaillisten vaaliliiton sisäisistä kiistoista.

Valtuusto sai nyt päätettyä seudun vesilaitosten yhdistämisestä YTV:hen. Muutamia vastustajia jäi; keskustapuolue kokonaisuudessaan, perustuslaillisia, vihreitä ja rkp-läisiä. Maan hallituksessa varmaan samat puolueet valittavat sitten huonosta yhteistyöstä seudulla, kun tällaisessakaan asiassa ei löydetä yksimielisyyttä.

Espoonkruunun pilkkominen on ollut viime aikoina esillä. Taustalla on ollut kritiikki joitain nykyisiä epäkohtia vastaan. Niissä ei kuitenkaan ongelmana ole yhtiön suuri koko, vaan muut seikat, jotka tulisi hoitaa kuntoon.

Asukkailla on myös yksi mahdoton vaatimus. Valtion tukema asuntotuotanto on omakatteista, ts. vuokrilla pitää kattaa käyttö- ja pääomakulut. Omistaja ei saa yhtiöstä voittoa, ainoastaan kohtuullisen koron sijoittamalleen pääomalle. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uusien asuntojen rakentaminen nostaa keskivuokria – koska rakentaminen maksaa tänään enemmän kuin eilen. Asukkaat haluaisivat, että Espoonkruunu lopettaa uusien vuokra-asuntojen rakentamisen. Tämä ei ole kaupungin edun mukaista, ei myöskään asuntojonoissa odottavien.

Espoossa vuokra-asuntojen pääomakustannukset kohdistetaan taloille sen mukaan, mikä on niiden kunto ja muu haluttavuus. Tämä on oikeudenmukaista. Kun rakennuksia peruskorjataan, jakautuvat kustannukset koko asuntokantaan, eivät vain korjattujen asuntojen vuokralaisille. Uusia asuntoja ei kannattaisi rakentaa, jos niiden neliövuokrat vastaisivat rakennuskustannuksia eli olisivat ainakin kaksinkertaisia nykyiseen vuokratasoon verrattuina.

Helsingissä kaupungin vuokra-asunnot on sijoitettu useaan alueelliseen yhtiöön. Samalla alueella tullaan peruskorjausvaiheeseen yhtaikaisesti, jolloin vuokrat nytkähtävät ylöspäin. Keskeisimmillä alueilla asutaan vanhoissa asunnoissa halvalla, koska niitä eivät enää rasita rakentamisesta syntyneet lainat. Reuna-alueilla vuokrat taas ovat korkeammat. Tämä on huonompi ratkaisumalli kuin Espoossa.

Espoonkruunun pilkkominen tarkoittaisi siis pahimmillaan sitä, että uustuotannosta jouduttaisiin luopumaan. Helsingin kokemusten mukaan asukasyhteishallinto toimii parhaiten yksiköissä, joissa on noin 80 asuntoa; tällä laskutavalla Espoonkruunusta tulisi yli 160 erillistä yhtiötä. Jo pelkästään alueellisiinkin yhtiöihin jakaminen johtaisi siihen, että jotkut saisivat ansiotta nykyistä edullisemmat vuokrat, joita taas perittäisiin enemmän niiltä, jotka sattuvat asumaan keskimääräistä uudemmassa tai viime aikoina peruskorjatussa talossa. (Tästä kohdasta olen poistanut viittauksen Espoon Vihreisiin, jotka Länsiväylän mukaan ovat purkamista ajamassa; Vihreiden mukaan Länsiväylän uutinen ei tältä osin pitänyt paikkaansa.)