Kuntaliitoksen myötä asukkaiden ja veronmaksajien vaihtoehdot vähenisivät ja siten kuntien välisen kilpailun etuja menetettäisiin

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkisti maaliskuun 1. päivänä valmisteluraportin ”Metropolialueen hallintomallit taloustutkimuksen näkökulmasta”. Helsinki oli tilannut sen lähinnä Helsinki-Vantaa-liitosselvityksen arvioimiseksi.

Seuraavaan on koottu lainauksia raportista. Niitä on mielenkiintoista verrata julkiseen keskusteluun. Ainakin Helsingin Sanomat ja Verkkouutiset ovat jo ehtineet uutisoida sellaista, mitä raporttiin ei sisälly (mutta sisältyy siitä laadittuun VATTin tiedotteeseen).

-          ”Perinteisen taloustieteen näkemyksen mukaan julkisen palvelun järjestäminen kannattaa hajauttaa paikallistasolle, jos keskittämisestä ei saada selvää kustannussäästöä ja kun palveluilla ei ole merkittäviä ulkoisvaikutuksia.”

-          ”Mahdollisimman lähellä ruohonjuuritasoa oleva päätöksenteko on erityisen tärkeä asia silloin, kun äänestäjä/veronmaksajan mieltymykset eroavat toisistaan paljon, kun palvelujen tuotantokustannuksissa on paikallisia eroja ja kun asuinpaikan vaihtaminen kuntien välillä on vaivatonta.” ”Asukkaat voivat ”äänestää jaloillaan” ja siten pakottaa kuntapäättäjät tarjoamaan palvelu/verotus –yhdistelmiä, jotka parhaiten vastaavat asukkaiden kysyntää ja maksuhalukkuutta.”

-          ”Hajautunut kuntarakenne voi kuntien välisen kilpailun ansiosta parhaimmillaan tuottaa palvelut tehokkaammin kuin yksi suurkunta.” ”Kuntien vapaaehtoisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa mittakaavahyötyjä, sisäistää ulkoisvaikutuksia ja koordinoida palvelutasoa ilman, että kuntien tarvitsisi luopua itsenäisyydestään.”

-           ”Vapaaehtoinen kuntayhteistyö mahdollistaa joustavan tavan toimia, sillä kunnilla on aina mahdollisuus irtautua yhteistyöstä, vaihtaa yhteistyökumppania tai aloittaa oma palvelutuotanto.”

-          ”Lähellä palvelun käyttäjää oleva päätöksenteko luo edellytyksiä läpinäkyvälle ja selkeisiin vastuusuhteisiin perustuvalle järjestelmälle ja siten osaltaan varmistaa resurssien tehokkaan jakautumisen.” ”Kunnallisten päätöksentekijöiden pitää aina olla poliittisessa vastuussa tehdyistä päätöksistä.”

-          ”On kuitenkin huomattava, että tähän mennessä ei ole pystytty empiirisellä tutkimuksella osoittamaan, että kuntaliitokset olisivat johtaneet merkittäviin kustannussäästöihin. Päinvastoin, lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä menot ovat yhdistyneissä kunnissa ennemminkin kasvaneet johtuen palvelutasojen ja etujen harmonisoimisesta ja pitkistä siirtymäajoista.”

-          ”Kuntaliitoksen merkittävin riski olisikin kustannusten kasvu, mikäli eri kuntien järjestelmien yhdistämisessä ja palvelujen tehostamisessa epäonnistuttaisiin.”

-          ”Mittakaavahyötyjä on helpompaa saavuttaa pääomavaltaisessa tuotannossa (esim. vesi- ja energialaitokset), joissa voidaan usein lisätä tuotantoa nopeasti niin että kustannukset per tuotettu yksikkö alenevat . On kuitenkin muistettava, että kunnalliset palvelut ovat useimmiten työvaltaisia tehtäviä, jolloin mittakaavan suurentamisella on vaikeata saada aikaan merkittäviä hyötyjä”.

-          ”Moniportainen paikallishallinto saattaakin soveltua huonosti väestöltään Suomen, Tanskan ja Norjan kaltaisten pienten maiden ratkaisuksi. ” ”Maankäyttö ja asuminen liittyvät kuitenkin pääkaupunkiseudulla niin olennaisesti kuntien tulopohjaan, ettei näitä tehtäviä pitäisi kokonaan irrottaa kuntien päätösvallasta ilman, että samalla tarkoin mietitään muutoksen vaikutukset kuntien rahoitukseen ja tehtäviin. Jos maankäyttöä koskeva päätösvalta siirretään kunnilta välitasolle, saattaisi tällöin syntyä tarve kuntien väliselle tulojen tasausjärjestelmälle tai seutuverolle. ” ”Juuri maankäytön ja veropohjan välinen yhteys on ollut syynä siihen, ettei muissa maissa välihallinnon tasolle ole annettu maankäyttöön ja asumiseen liittyvää kuntia sitovaa päätösvaltaa”.

Myös tämän jutun otsikko on suora lainaus VATTin raportista. Mustaa valkoisella – ja huomaamme, kuinka jotkut yrittävät selittää tämän mustan valkoiseksi.