Ja taas rankattiin

Suomen lukiot on jälleen asetettu paremmuusjärjestykseen ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella. Paitsi että se ei ole lukioiden paremmuusjärjestys, vaan se kertoo, millaisilla arvosanoilla kirjoitettiin kustakin lukiosta.

Medialla on kyllä käytössään parempaakin tietoa. Jonkin ajan kuluttua taas kerrotaan, millaisiksi muodostuvat sisäänpääsykynnykset eri lukioissa. Jos opettajilla ja koululla on jotain vaikutusta, sen tulisi näkyä sijoituksen muutoksena näiden kahden ranking-listan välillä.

Opettajat arvostelevat perustellusti usein yo-kirjoituksiin perustuvaa järjestystä. Mutta kukapa olisi parempi kehittämään kunnollisen vertailujärjestelmän kuin OAJ? Miksi ei se tätä tee? Onko kyse siitä, että jäsenistö on helpompi pitää tyytyväisenä, kun opetustyötä ajatellaan bulkkina, josta maksetaan samaa palkkaa tuloksista riippumatta?  

Joitain muita vastauksia voidaan kyllä lukea tästä uusimmastakin listauksesta. Julkisuudessa esitetään usein uskomuksia koulun ja luokkakoon vaikutuksista oppimistuloksiin. Jos pienuus on näissä hyvästä, tulisi kärkipäässä olla yliedustettuina pienten paikkakuntien lukioiden. Eipä siltä näytä; pikemminkin suurten kaupunkien suuret lukiot painottuvat yläpäähän.

Jatkan vielä OAJ:stä. Monelle sijaisopettajalle koittaa pian viransijaisuuden keskeytyminen, kun sen vakituinen haltija palaa kesäkuukausiksi virkaa hoitamaan. Koulujen alkaessa sijainen palaa taas tehtävään. Järjestely on yleinen, enkä ole huomannut OAJ:n sitä vastustavan, vaikka se ei sovikaan yhteen kansalaisten oikeudentajun kanssa. Osasyyllisiä ovat myös kunnat, koska ne työnantajina päättävät siitä, hyväksyvätkö ne virkavapauksia, jotka päättyvät kesän kynnyksellä. Olenkin jättänyt valtuustokysymyksen, jossa tiedustelen Espoon kaupungin virallista kantaa siihen, onko tällainen hyväksyttävää. Virkamiesten laatiman vastauksen pitäisi tulla lähiviikkoina.